Poistuin tänään aamulla kotoa tarkistamatta mitään ja palasin kotiin vasta puoli tuntia sitten - olin siis koko päivän poissa. Siis en tarkistanut yhtään mitään. Mitään. Olo oli ja on vähintäänkin hämmentynyt. Tiedän, että tämä on vasta pieni askel kohti normaalimpaa elämää mutten olisi vielä kaksi kuukautta sitten uskonut pystyväni tähänkään.
En ole lähtenyt kotoa tarkistamatta ainakaan 4 vuoteen.
Illalla oli tarkoitus yrittää samaa mutta keskittyminen hajosi oman huonon valmistautumisen vuoksi ja kävin "hakemassa lasin vettä", kokeilin oven olevan kiinni (2 kertaa) ja laskin avaimet (kerran). Ei täydellistä mutta 90% hyvä, sillä aikaa tuo raiteilta suistuminen vei vain ehkä pari minuuttia, jos sitäkään. Huomenna sama uusiksi.
Tiedättekö ystävät rakkaat, on ihanaa kun väsyttää ja tietää, että voi vain nukahtaa.
Hyvää yötä <3
"Minä tarkistan sen enää vain kerran. Minä tarkistan sen oikeasti vain kerran, kuten myös ne muut 14 asiaa, jotka minun pitää tarkistaa ennen kuin uskallan poistua kotoani. Lupaan, että tämä on viimeinen kerta, että tarkistan kaiken kotona olevan hyvin - sitten minä vain lähden kotoa enkä pelkää". Ja silti tarkistan nuo 14 asiaa vielä ainakin toisen kerran vaikka vihaan sitä. Ei ole epäselvää kumpi meistä johtaa tätä erää - minä vai OCD.
tiistai 4. joulukuuta 2012
Ihmeitä tapahtuu kai sittenkin..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti