Huono unirytmi, työt, äärimmäisen kipeä afta suussa ja itsensä repiminen pois mukavuusalueelta veivät mehut enkä taida jaksa päivittää muuta kuin tuon aiemmin mainitsemani asian. Marakattia saattamaan lähtiessä katsoin vain levyt kerran enkä mitään muuta ja pitkitin vielä matkaa kotiin Marakatin jo turvallisesti istuessa junassa.
Yritän antaa itselleni ja aivoilleni nyt viikonloppuna (ja jatkossakin) erilaisia ärsykkeitä muuttamalla tapojani lähteä kotoa niin, että rikkoisin mahdollisimman paljon kaavaa - ehkä näin ollen se maanantaikaan ei ole oikeasti sitten niin iso mörkö kuin mitä nyt kuvittelen.
Nytkin nuuhkin jotain "muka epämääräistä" tuoksua asunnossani (tulee todennäköisesti ulkona järjestettävästä tapahtumasta tahi naapurista, jos edes sieltä) mutten jaksanut kuin pyyhkäistä pölyt pölyyn hautautuneen digiboksin päältä (pienen epäilyksen herätessä, että haju tulisi sieltä - ei tullut) ja päästin irti pakkotoiminnosta tämän jälkeen. Saman irtipäästämisen tein tankattuani pariin kertaan aftan hoitoon tarkoitetun lääkkeen selostetta ja sitä voisiko se olla myrkyllinen jos vahingossa nielaisisin sitä tai että voisinko syödä heti hoitotoimepiteen jälkeen vai huuhtoutuisiko sisukaluihini jotain ylimääräistä. Jep, lääke, joka laitetaan suun sisäpuolelle on tietenkin vaarallista, jos sitä satttuu nielaisemaan. Kukkuluuruu taas.
Mutta voi ystävät rakkaat, että se on raskasta - siis se matkustaminen mukavuusalueen ulkopuolelle.
En minä luovuta mutta myönnän, että tämä on todella raskasta. Teen ne ohjeet "sijaiselleni" ja rajat "normaaliin elämään" viikonlopun aikana mutta nyt olen fyysisesti niin väsynyt, että olen itselleni armollinen.
Eikä se tarkoita sitä, että minä jäisin sinne mukavuusalueelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti