Väsyttääpä ihan hirmuisesti vaikka kello on vasta noin vähän, eipä siis tuo ihan onnistunut, tuo ajoissa nukkumaanmeno. Ja yllättäen myös ehkä juuri siksi tänä aamuna lähtemiseen meni 26 minuuttia ja hikipisaroita valui. Tosin unohdin jopa tarkistaa sen joka maanantai aamuisen varoittimen enkä palannut sitä edes tarkistamaan asian vielä kotona muistaessani - olinhan tarkistanut sen toimivuuden tuijottelemalla illalla kattoa kohden. Hiphurraa sentään jollekin asialle tässä aamussa! Tänään onneksi oli myös poikkeuksellisesti terapiapäivä, joten pääsin kysymään vinkkejä tilanteeseen tai lähinnä siihen, mitä minun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Eli sekoitetaan jälleen kerran tarkistuspakkaa kun jumiutumisia on jo näkyvissä. Ja aletaan siedättäminen niitä vieteriefektejä varten, joita on tullut viime aikoina esiin esim. nukkumaan mennessä.
Lisäksi listalla on lukulamppu ja tylsä kirja siedättämisharjoituksia varten. Harmillista, että minun täytyy palauttaa tuo Dostojevski kirjastoon, ehkä yritän sieltä saada lainaksi Taru Sormusten Herrasta kirjasen, jota olen useiden yritysten jälkeen saanut luettua joka kerta sivulle 25 saakka. Tarkoituksena on siis tuon "haluan mennä tarkistamaan"-mieliteon aloittamisen pitkittäminen, hallintaan otto ja jopa sen kokonaan unohtaminen aina iltaisin (jos niitä siis ilmenee). Nukahdan helposti, joten tylsä kirja voisi siivittää minua vielä nopeampaan uneen ja sitä myöden unohtamaan tuon mielihalun.
Tätä sietää yrittää.
Myös tarkistusten järjestystä sekä aamulla että illalla pitää muuttaa (ja/tai rituaalien sisällä olevia rituaaleja, kyllä te muut neurootikot tiedätte mitä tarkoitan) mutta en ole vielä keksinyt miten - ettei se liiaksi muistuttaisi sitä alkuperäistä tai nykyistä mallia. Keittiön vesihana on hankalasti tarkistettavissa, koska pelkään, että jos jätän sen hellanlevyjen jälkeen, siinä könytessäni hanojen äärellä voisin tönäistä jo ne tarkistetut hellanlevyt päälle (ne siis sijaitsevat vierekkäin. Niin, ehkä sinun täytyisi Korppis juuri tämän pelkäämäsi "helikopteri yksiössä"-ilmiön vuoksi tarkistaa nuo kaksi em. asiaa juuri tuossa järjestyksessä). Joo, tiedän että normaalin ihmisen korvaan juttuni ovat aivan absurdeja ja höpöhöpöjä mutta voitte vain uskoa, miten paljon näitä asioita olen näinä vuosina ehtinyt miettiä! Ellen olisi, en pitäisi tässä nyt blogia OCD:sta.
Aluksi oli helpompaa vaihtaa järjestystä, koska tarkistettaviakin oli enemmän. Nyt niiden määrä on supistunut voimakkaasti epämukavuusalueella oleskellessa ja jäljellä ovat "ne pahimmat möröt" eli hellanlevyt, vesihanat, ovi sekä kotiavaimet. Testasin tuossa jopa äsken kesken blogikirjoittelun onnistuisiko keittön hanan tarkistaminen hellanlevyjen jälkeen jotenkin ilman, että minun tarvitsee pelätä huitovani sitä hellaa päälle kumataessani vesihanoille. Ja se tuntuu kyllä jotenkin mahdottomalta, seinän kaakelit kun ovat "väärässä" kohdassa ja on vaikeampi nähdä, vuotaako hana.
Hohhoijaa, jopa minä itse pidän itseäni aika pimeänä juuri nyt näitä miettiessäni.
Nyt siis pitäisi päättää. Inhoan tätä vaihetta, koska olisi paljon helpompaa jos saisin valmiit ohjeet kuinka toimia eikä tämä homma päätöksineen olisi minun vastuullani. Kokeillakko päärituaalien vaihtoa vai itse rituaalien sisäistä järjestystä?
Siis mitä tässä on enää miettimistä? Jos pelkäät tarkistaa keittiön hanan hellan levyjen jälkeen, pitää sinun juuri tehdä niin! Ei tämän ole tarkoituskaan olla helppoa eikä sinun takamuksesi nyt NIIN iso ole, että sillä hellanlevyn nappulat saisit liikahtamaan.
Illan järjestys (poikkeuksena sunnuntai illan spesiaali "Varoittimen vahtaus", joka suoritetaan ensimmäisenä): Ovi, hellan levyt, keittiön hana, suihkun hana, lavuaari, vessan hana ja avaimet.
Aamun järjestys (poikkeuksena maanantai aamun "Bongaa punainen valo varoittimesta", joka siis ensimmäisenä): Hellan levyt, keittiön hana, suihkun hana, lavuaari, vessan hana ja ovi.
Noni. Niillä mennään sitten. Palataan viimeistään sunnuntaina kyseenalaistamaan pitäisikö rituaaleja liikutella taas (ja vaikka välillä niiden sisäisiä osia) tai aikaisemmin, jos näyttää että muutos on liian radikaali.
Rehellisyyden nimissä ahdistaa tuo muuttunut järjestys. Mutta ei se ota jos ei annakaan.
Päivän pelko: Miten pystyn näkemään vesihanan "oikein" toisesta kulmasta?
Päivän absurdi ajatus: Miten pystyn näkemään vesihanan "oikein" toisesta kulmasta, mitä jos sitä kurkkiessani tönäisen uunin päälle?
Päivän biisi: Placebo - Pure Morning (kyllä, selkeä Emo-viikko meneillään)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti